Artikkelin kirjoittajat työskentelevät vientiä tekevissä PK-yrityksissä. Markus on töissä KaukoInternational Oy:llä, viemässä suomalaisten yritysten energia- ja ympäristöteknologiaa maailmalle. Miiro on töissä Soil Scout Oy:llä, joka kehittää ja valmistaa langattomia ja huoltovapaita maaperän mittausjärjestelmiä.

Epätyypilliset työsuhteet/polut työelämään, vaihtuvat roolit, polveilevat urat ja paikallinen sopiminen tuntuvat olevan enemmän se uusi normaali mitä kohti menemme. Työehdot ja niiden merkitys TES:ien, KV-TES:ien, henkilökohtaisten työehtosopimusten ja työlain kautta ovat toki meille tuttuja aiemmista työpaikoista ja liiton toiminnasta. Markus toimi aiemmin Rambollin luottamusmiehenä ja me molemmat olemme toimineet aiemmin Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton valtuustossa ja hallituksessa ja Miiro kuluneella kaudella Loimun hallituksessa ja valtuustossa. 

Nykyiset työpaikkamme eivät ole tällä hetkellä minkään työehtosopimuksen piirissä, joten työehdoistamme sopiminen on hyvin paikallista ja jopa henkilökohtaista. TESit kuitenkin toimivat meilläkin taustana ja ajatuksia tuomassa erityisesti työsopimuksia tehdessämme. 

Valitettavasti meillä ei ole valmiita ratkaisuja siihen miten valmistavan teollisuuden tai palvelualan eli SAK:laisten työntekijöiden pitäisi neuvotella työehdoistaan. Meillä on kuitenkin paljon annettavaa siihen, miten meidän itsemme kaltaiset työntekijät ovat monissa rooleissa työn tekemisen, työn antamisen ja työn luomisen parissa, kuten moni muukin loimulainen tai akavalainen. Meille tärkeää on tehdä merkityksellistä ja mielenkiintoista työtä sekä olla osa hyvää työyhteisöä. Haluamme omalla osaamisellamme olla myös varmistamassa että tämä on jatkossakin mahdollista.

Yksin ei aina pärjää, vaan apua ja tukea on hyvä löytää ja saada helpolla. Loimulla on keskikokoisena ja notkeana liittona mahdollisuus mukautua ja vastata jäsenistön muuttuvaan tarpeeseen. Tarve työpaikkakohtaisille ja henkilökohtaisille palveluille ja vertaiskokemuksille kasvaa ja sitä myös Loimulla pitää olla.

Tarvitsemme jatkossakin liittoa, mutta eri tavoilla ja ehkä jopa enemmän. Aloitetaan se työ nyt.

Tuukkanen Markus (MMM, limnologi,lliiketoiminnan kehitysjohtaja) ehdokasnumero 60
Jääskeläinen Miiro (MMM, maaperäasiantuntija) ehdokasnumero 45

Anna äänesti! Täältä löydät kaikki Kipinän ehdokkaat!

Kipinä syntyi ammattiliitto Loimun alkutaipaleella, kun joukko edellisten kolmen liiton aktiiveja halusi ryhtyä rakentamaan parempaa työelämää kaikille, sektorista, työsuhteen laadusta ja omasta tilanteesta riippumatta. Kipinän esikuvana on toiminut Luonnontieteiden Akakteemisten liiton ryhmä ”Luonnontieteilijät muuttuvassa työelämässä”. Perinteisesti liittojen vaalilistat ovat jakautuneet joko ammattiryhmän, työnantajasektorin tai poliittisen taustan mukaan. Nykyaikana työ on kuitenkin pirstaloitunut ja samalla sektorilla ei välttämättä työskennellä kovin pitkään. Meitä yhdistää juuri aate toimia työelämän uudistajina ja siihen työhön tarvitaan ihan kaikkia, kaikenlaisilta taustoilta.

Kipinäläisten visio on avoin, rohkea ja nykyaikainen ammattiliitto, joka ajaa joustavaa ja mukautuvaa työelämää.

Työelämä on murroksessa ja työntekijöitä tarvitaan lisää samalla kun paineet yhdistää opinnot, perhe, harrastukset, omaisten hoito ja luoda sopivat innovaatiot puskevat päälle. Kipinäläiset haluavat olla luomassa näihin ratkaisuja.

Millainen on muuttuva työelämä? Miten liitto voi tukea jäseniä muutoksen edessä? Miten eletä jatkuvassa kiireessä ja paineessa? Miten selvitä pätkätöistä ja jatkuvasta itsensä kehittämisestä? Miksi työnantajilla ei ole isompaa vastuuta työntekijöiden hyvinvoinnista? Miten startupit ja kevytyrittäjyys suhtautuvat perinteiseen työelämämalliin? Miten perheen ja työn yhteensovittaminen toimii uudessa työelämässä? Miten jaksaa pitkät työurat loppuun saakka?

Nämä ja monet muut kysymykset ovat toimineet kipinänä päästä vaikuttamaan Loimuun sekä yleisesti työelämään. Me uskomme, että hyvän työelämän edellytyksenä on yhteistyö kaikkien sektorien välillä, jossa tunnistetaan erilaiset tarpeet eri elämäntilanteissa. Kun työntekijät pysyvät terveinä ja tyytyväisinä työelämään, myös työurat pitenevät. Lue vaaliohjelmastamme lisää.

Loimun ensimmäinen valtuustokausi lähenee loppuaan ja kokouksissa on vieraillut myös vähän nuorempia osallistujia aina silloin tällöin. Niin kutsutut kokousvauvat ovat saaneet näkyä ja kuulua myös Loimun luottamustoimissa. Tässä jutussa Loimun hallituksen jäsen Johanna Riitakorpi sekä Valtuuston puheenjohtaja Merli Juustila pohtivat vauvan ottamista mukaan luottamustoimiin.

Jos olet kolmekymppinen nainen, lasten tekoon patistetaan melkein kaikkialla. Vauvakadosta ja sen vaikutuksista kirjoitetaan jatkuvasti. Paineita ja kiirettä tulee samalla kiristyvistä opinnoista ja työelämästä, johon pitäisi päästä mahdollisimman pian, ja muistaa hankkia ne lapset myös. Sitten kuvioihin astuu vauva.  

Vauvan syntymän myötä asenteet muuttuvat. Yhtäkkiä ei olekaan kiire mihinkään ja lapsen kanssa pitäisi voida viettää rauhassa aikaa. Lapsia saisikaan tuoda mihinkään, ne pitäisi hoitaa poissa näkyvistä ja etenkin kuuluvista. Ravintoloissa, julkisissa ja kaupoissa tuijotetaan heti paheksuvasti jos pieni vauva pitää ääntä. Nämä katseet ja asenteet ovat yksi syy, joka pakottaa etenkin esikoisen kanssa olevia äitejä jäämään kotiin. Vauvan vanhempi saattaa kokea, ettei halua häiritä muita ja kotona oleminen on helpompaa, kuin käyttää viimeiset energiansa siihen, että saa osakseen paheksuntaa. Ja vain sen takia, että vauva tekee sitä, mitä kaikki vauvat tekevät.

Siksi yksi asia, jonka soisimme yhteiskunnassa muuttuvan, on asenne vauvojen näkymisestä ja kuulumisesta mukana elämää. Onneksi Loimussa vauvat ovat saaneet kulkea mukana ja nyt olisikin aika kannustaa tähän myös muualla. 

Vauva kulkee ensimmäisen vuoden käytännössä koko ajan mukana. Tällöin on tärkeää, että jos kutsut ketään pienen lapsen vanhempaa mukaan, kerro heti, että ovatko lapset myös tervetulleita. Usein jo muutaman tunnin sosiaalinen toiminta on kovan työn takana, mutta myös sen arvoista sille, joka ei välttämättä näe vauvavuoden aikana ystäviä samalla tavalla kuin ennen. Voi olla myös vaikeaa aina itse pyytää, että saako ottaa vauvan mukaan.

Vauvat pitävät ääntä, ne itkevät jos niillä on jokin hätä, mutta sen lisäksi ne jokeltavat ja osallistuvat tavallaan muiden keskusteluun. Kokousvauvat voivat olla todella kiinnostuneita ympärillä keskustelevista ihmisistä, mutta monen tunnin kokoukset uuvuttavat kokeneenkin kokoustajan. Ei siis ihme, että vauva voi kaivata vähän enemmän huomiota, kuten heijaamista tai ruokahetkeä. Nämä ovat kuitenkin osa vauvavuoden elämää. 

Elinkeinoelämä lataa jatkuvaa painetta, kuinka äidit pitää saada takaisin työelämään hoitovapailtaan, mutta samalla nuorten vauvojen vanhempia näkee edelleen harvoin luottamustoimissa, jossa voisi päästä vaikuttamaan esimerkiksi työntekijöiden parempaan palaamiseen takaisin töihin. Vielä enemmän poissaolollaan loistavat hoitovapaalla olevat isät, joida on edelleen vähän. On kaikkien yhteinen etu, että vanhemmuuden taakkaa jaetaan kaikkien vanhempien kesken ja molempia kannustetaan sekä olemaan lapsen kanssa että tekemään mahdollista uraa. Sama myös kaikessa muussa toiminnassa eli vauvat ja niiden kaikki vanhemmat on hyvä toivottaa tervetulleeksi mukaan juuri sellaisena kuin ovat.  

Tässä vielä lyhyesti muutama vinkki siitä, kuinka tehdä toiminnasta vauvaystävällisempää 

• Kun kuulet raskaudesta tai vauvasta, onnittele ja muistuta heti, että jos vain itse jaksaa ja haluaa, on tervetullut mukaan toimintaan vauvan kanssa. 
• Varmista, että toimitiloissa on jokin paikka, jossa vauvan vaipan voi vaihtaa. Jos ei alkujaan ole niin sopikaa joku paikka. Samalla voi myös katsoa, onko paikalla joku rauhallinen paikka imetykselle tai ruokinnalle, jos sellaista kaipaa. Kerro mistä löytyy mikro. 
• Tarjoudu aina välillä pitämään vauvaa, jatkuva vauvan heiaaminen on fyysisesti raskasta, joten voi olla mukana antaa vanhemman hetkeksi vapautua tästä. 
• Vaikka vauva välillä itkee, älä kommentoi asiaa tai pyörittele silmiä. Vauvan huuto hävettää aina paljon enemmän vanhempaa kuin ketään muuta. 
• Kerro miten oli kiva nähdä vauvaa ja kuinka kiva, että olet mukana myös vauvan kanssa. 

Ensimmäinen kausi lähenee nyt loppuaan. Kipinäläiset ovat toimineet aktiivisesti eri tehtävissä niin hallituksessa, valtuustossa kuin Loimun työryhmissä ja toimikunnissa.

Meitä oli menneellä kaudella 6 varsinaista ja 2 varaedustajaa valtuustossa. Kipinä on ollut Loimun toiseksi suurin ryhmä. Kipinällä on ollut valtuustossa puheenjohtajan paikka sekä hallituksessa 2-3 paikkaa vuodesta riippuen. Loimun hallituksen kausi on kaksi vuotta kerrallaan ja nyt syksyllä kaikki kolme ovat erovuorossa.

Olemme olleet aktiivisesti mukana luomassa uutta liittoa vanhojen kolmen yhdistymisen jälkeen. Tämä ensimmäinen kausi onkin ollut paljon uusien käytänteiden luomista. Seuraavaksi lähdetäänkin sitten toteuttamaan niitä ja pohtimaan, kuinka juuri Loimu erottuu edukseen.

Yksi iso prosessi oli Loimun strategian luominen. Strategiaprosessi oli monivaiheinen, jossa järjestettiin erikseen tilaisuuksia valtuustolle, jäsenjärjestöille sekä hallitukselle ja toimistolle. Monivaiheisen prosessin kautta strategia saatiin valmiiksi ja nyt seuraava valtuusto jatkaa sen toteuttaista. Loimun strategia löytyy täältä.

Strategian lisäksi loimulle luotiin Kestävän tulevaisuuden ohjelma. Kestävän tulevaisuuden ohjelmassa tuodaan esiin korkeimmin koulutettujen luonnontieteellisten, ympäristö- ja metsäalojen asiantuntijoiden esitykset suomalaisen menestyksen ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Valtuusto hyväksyi ohjelman 2018. Voit tutustua ohjelmaan täällä.

Nyt kun kausi lähenee loppuaan, siirtyy kiinnostus myös tulevaan. Tätä varten olemmekin Kipinässä laatineet vaaliohjelman, johon kokosimme erilaisia keinoja työelämän kehittämisestä. Tutustu vaaliohjelmaan ja ehdokkaisiin sivuillamme ja muista äänestää Loimun valtuuston vaalissa 1.-25.10.2020.

Moikka! Olen Anna, 33-vuotias FM (matematiikka, TY). Työurani olen tehnyt yhteiskunnallisissa tehtävissä osaamis- ja koulutusasioiden parissa. Tällä hetkellä teen työkseni kokopäiväisesti koulutuspolitiikkaa, kun vastaan opetusministerin erityisavustajana toisen asteen koulutukseen liittyvistä asioista. Asun Turussa ja työni on Helsingissä, joten sitäkin kautta tuttuja teemoja minulle ovat pendelöimiseen ja työn mobilisoitumiseen liittyvät kysymykset. Työn läikkyminen vapaa-ajalle on varmasti tuttua jokaiselle asiantuntijatöitä tehneelle ja samoin itsensä johtamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät kysymykset. Työelämää pitää kehittää niin, että meillä kaikilla on mahdollisuus jaksaa ja voida hyvin.

Liitossa olen toiminut opiskeluajoistani lähtien, sillä minusta on tärkeää, että luonnontieteilijöiden ääni kuuluu kantavana koko yhteiskunnassa ja vaikuttaa myös päätöksentekoon. Olen toiminut Loimun hallituksessa ja valtuustossa sekä sitä ennen monessa tehtävässä LAL:ssa – niin koulutusvaliokunnassa, valtuustossa, opiskelijavaliokunnassa kuin hallituksessakin. Tällä hetkellä meillä on isoja haasteita ratkottavana, eikä ilmastonmuutos ole missään nimessä niistä vähäisin – siksi meitä aktiivisia luonnontieteilijöitä tarvitaan!

Olen kohta 52-vuotias oululainen Oulun yliopistosta valmistunut kallioperägeologi. Harrastan monenmoista liikuntaa ja luonnossa reissaamista kuten erästelyä, metsästystä, kalastusta, vapaalaskua.
Olen työskennellyt eri puolilla Suomea liikelaitoksissa (GTK, Metsähallitus) sekä yrityspuolella suunnittelu- ja infrarakentamisen yrityksissä. Nykyisin toimin Lahden kaupungin rakennus- ja ympäristövalvonnan johtajana.
Minulla on halu vaikuttaa jalat maassa ja pitkäjänteisesti Loimun jäsenten työympäristöön ja työn arvostukseen. Toimin useissa luottamus- ja hallitustehtävissä. Toimin / olen toiminut YKL:n valtuustossa ja Loimun valtuuston varajäsenenä, Kunta-alan toimikunnassa ja Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry:ssä.

Työskentelen TKI-asiantuntijana Laurea AMK:ssa. Koulutustaustaltani olen geologi (HY 1991), hallintonotaari (TaY 1992), HTL (Vaasa 2012) ja FT (UEF 2016). Työurani olen tehnyt tutkijana, konsulttina ja monenlaisten projektien vetäjänä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. 

Olin aikanaan mukana synnyttämässä Loimua YKL:n valtuuston jäsenenä. Loimu on minulle tärkeä viiteryhmä, sillä kaikki tekemiseni pohjautuu identiteettiini luonnontieteilijänä. Geologia on keskeinen maailmankuvani perusta, pohja ymmärtää kaikkia luonnon prosesseja ja koko maailmankaikkeuttakin. Neljännesvuosisata perustutkinnon suorittamisen jälkeen väittelin toisaalta oikeustieteisiin valtioneuvoston turvallisuusstrategiatyöstä. Hallinto ja lainsäädäntö ovat minulle keskeisiä välineitä ihmisen toiminnan ohjaamiseen ja yhteisten pelisääntöjen luomiseen. 

Varsinaisesti oma tekemiseni on aina ollut kehittämistä, olen kehittänyt yhtä lailla liiketoimintaa (Gaia Consulting), säätiötyötä (Finnagora) kuin tutkimushankkeitakin (SYKE, UEF, maakunnan liitot). Nykyisessä tehtävässäni tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioasiantuntijana olenkin monella tapaa omimmillani. Tärkeintä minulle on, että tekemisellä on merkitys. Niin innovaatiot kuin liiketoimintakin ovat tarpeen maailman pelastamisessa. Loimua haluan olla mukana kehittämässä monialaisena ja näkyvänä luonnontieteilijöiden foorumina, joka palvelee entistä paremmin kaikenlaisia ihmisiä mitä erilaisimmissa työelämän vaiheissa ja tarpeissa.

Olen 32-vuotias ympäristö- ja luonnonvaraekonomian opiskelija ja tavoitteenani olisi valmistua tänä syksynä MMM:ksi Helsingin yliopistosta. Olen opiskeluaikanani toiminut niin opiskelijajärjestöissä, ylioppilaskunnan edustajistossa, YKL:n ja Loimun opiskelijatoiminnassa kuin Akavan opiskelijoissakin. Monipuolista kokemusta vaikuttamisesta ja intoa päästä tarttumaan toimeen minulta siis löytyy!

Työelämä muuttuu nopeasti, ja Loimun tulee pysyä näiden muutosten kyydissä ja joskus toimia myös suunnannäyttäjänä. Elinikäinen oppiminen, tasa-arvo ja joustavuus työelämässä ovat minulle tärkeitä teemoja, joita haluan pitää esillä myös Loimussa. Hyvä hallinto, päätöksenteon läpinäkyvyys ja vuorovaikutus jäsenistön kanssa ovat avaimia toimivaan ammattiliittotoimintaan.

Vaikuttamistoiminnan ulkopuolella nautin lukemisesta, pohjoismaisten rikossarjojen katsomisesta sekä musiikin ja podcastien kuuntelemisesta.