Loimun ensimmäinen valtuustokausi lähenee loppuaan ja kokouksissa on vieraillut myös vähän nuorempia osallistujia aina silloin tällöin. Niin kutsutut kokousvauvat ovat saaneet näkyä ja kuulua myös Loimun luottamustoimissa. Tässä jutussa Loimun hallituksen jäsen Johanna Riitakorpi sekä Valtuuston puheenjohtaja Merli Juustila pohtivat vauvan ottamista mukaan luottamustoimiin.
Jos olet kolmekymppinen nainen, lasten tekoon patistetaan melkein kaikkialla. Vauvakadosta ja sen vaikutuksista kirjoitetaan jatkuvasti. Paineita ja kiirettä tulee samalla kiristyvistä opinnoista ja työelämästä, johon pitäisi päästä mahdollisimman pian, ja muistaa hankkia ne lapset myös. Sitten kuvioihin astuu vauva.
Vauvan syntymän myötä asenteet muuttuvat. Yhtäkkiä ei olekaan kiire mihinkään ja lapsen kanssa pitäisi voida viettää rauhassa aikaa. Lapsia saisikaan tuoda mihinkään, ne pitäisi hoitaa poissa näkyvistä ja etenkin kuuluvista. Ravintoloissa, julkisissa ja kaupoissa tuijotetaan heti paheksuvasti jos pieni vauva pitää ääntä. Nämä katseet ja asenteet ovat yksi syy, joka pakottaa etenkin esikoisen kanssa olevia äitejä jäämään kotiin. Vauvan vanhempi saattaa kokea, ettei halua häiritä muita ja kotona oleminen on helpompaa, kuin käyttää viimeiset energiansa siihen, että saa osakseen paheksuntaa. Ja vain sen takia, että vauva tekee sitä, mitä kaikki vauvat tekevät.
Siksi yksi asia, jonka soisimme yhteiskunnassa muuttuvan, on asenne vauvojen näkymisestä ja kuulumisesta mukana elämää. Onneksi Loimussa vauvat ovat saaneet kulkea mukana ja nyt olisikin aika kannustaa tähän myös muualla.
Vauva kulkee ensimmäisen vuoden käytännössä koko ajan mukana. Tällöin on tärkeää, että jos kutsut ketään pienen lapsen vanhempaa mukaan, kerro heti, että ovatko lapset myös tervetulleita. Usein jo muutaman tunnin sosiaalinen toiminta on kovan työn takana, mutta myös sen arvoista sille, joka ei välttämättä näe vauvavuoden aikana ystäviä samalla tavalla kuin ennen. Voi olla myös vaikeaa aina itse pyytää, että saako ottaa vauvan mukaan.
Vauvat pitävät ääntä, ne itkevät jos niillä on jokin hätä, mutta sen lisäksi ne jokeltavat ja osallistuvat tavallaan muiden keskusteluun. Kokousvauvat voivat olla todella kiinnostuneita ympärillä keskustelevista ihmisistä, mutta monen tunnin kokoukset uuvuttavat kokeneenkin kokoustajan. Ei siis ihme, että vauva voi kaivata vähän enemmän huomiota, kuten heijaamista tai ruokahetkeä. Nämä ovat kuitenkin osa vauvavuoden elämää.
Elinkeinoelämä lataa jatkuvaa painetta, kuinka äidit pitää saada takaisin työelämään hoitovapailtaan, mutta samalla nuorten vauvojen vanhempia näkee edelleen harvoin luottamustoimissa, jossa voisi päästä vaikuttamaan esimerkiksi työntekijöiden parempaan palaamiseen takaisin töihin. Vielä enemmän poissaolollaan loistavat hoitovapaalla olevat isät, joida on edelleen vähän. On kaikkien yhteinen etu, että vanhemmuuden taakkaa jaetaan kaikkien vanhempien kesken ja molempia kannustetaan sekä olemaan lapsen kanssa että tekemään mahdollista uraa. Sama myös kaikessa muussa toiminnassa eli vauvat ja niiden kaikki vanhemmat on hyvä toivottaa tervetulleeksi mukaan juuri sellaisena kuin ovat.
Tässä vielä lyhyesti muutama vinkki siitä, kuinka tehdä toiminnasta vauvaystävällisempää
- Kun kuulet raskaudesta tai vauvasta, onnittele ja muistuta heti, että jos vain itse jaksaa ja haluaa, on tervetullut mukaan toimintaan vauvan kanssa.
- Varmista, että toimitiloissa on jokin paikka, jossa vauvan vaipan voi vaihtaa. Jos ei alkujaan ole niin sopikaa joku paikka. Samalla voi myös katsoa, onko paikalla joku rauhallinen paikka imetykselle tai ruokinnalle, jos sellaista kaipaa. Kerro mistä löytyy mikro.
- Tarjoudu aina välillä pitämään vauvaa, jatkuva vauvan heiaaminen on fyysisesti raskasta, joten voi olla mukana antaa vanhemman hetkeksi vapautua tästä.
- Vaikka vauva välillä itkee, älä kommentoi asiaa tai pyörittele silmiä. Vauvan huuto hävettää aina paljon enemmän vanhempaa kuin ketään muuta.
- Kerro miten oli kiva nähdä vauvaa ja kuinka kiva, että olet mukana myös vauvan kanssa.
Kipinä - Työelämän uudistajat 